Tietosanakirja . in väestöstä kuului sataluvunalussa käsityöläisiin. Varsinaisia tehtailijoitakinoli jo TJuotsinvallan lopulla, m. m. Abr. Häggman,jolla oli 6-7 erilaista pientä tehdaslaitosta, vaikkaniistä ainoastaan 1783 perustettu paperimyllyjäi pysyväiseksi. Sen ohessa oli kaupungissa muu-tamia värjäämöltä, parkkimyllyjä (nahkateh-taita) ja tiiliruukkeja sekä kosken itärannallaHatanpaän jauhomylly sahalaitoksineen. T:n ensimäisten 1770 ja 1780 vahvistettujenasemakaavain mukaan ulottui kaupunki koskestanykyiseen Läntiseen katuun saakka lukuunotta-matta etelässä ja pohjoisessa olevia ranta-a
Tietosanakirja . in väestöstä kuului sataluvunalussa käsityöläisiin. Varsinaisia tehtailijoitakinoli jo TJuotsinvallan lopulla, m. m. Abr. Häggman,jolla oli 6-7 erilaista pientä tehdaslaitosta, vaikkaniistä ainoastaan 1783 perustettu paperimyllyjäi pysyväiseksi. Sen ohessa oli kaupungissa muu-tamia värjäämöltä, parkkimyllyjä (nahkateh-taita) ja tiiliruukkeja sekä kosken itärannallaHatanpaän jauhomylly sahalaitoksineen. T:n ensimäisten 1770 ja 1780 vahvistettujenasemakaavain mukaan ulottui kaupunki koskestanykyiseen Läntiseen katuun saakka lukuunotta-matta etelässä ja pohjoisessa olevia siitä länteen oli jaettu viljelysmaina, n. , kaupunkilaisten kesken. Kun kaikkitontit kosken ja plantaasien välillä olivatv i-en 1810 saaneet omistajansa, pysähtyi kau- pungin laajeneminen toistaiseksi tähän. Samaanaikaan tapahtui kuitenkin T:n vaiheissa tärkeäkäänne. V. 1810 poikettuaan Suomen-matkallaanliiallakin keisari Aleksanteri I 1821 antoi T:lle. Tampere 1830-luvulla. vapaakaupungin oikeudet, joiden nojalla sen teh-tailijat saattoivat tullitta tuoda ulkomailtakoneita ja raaka-aineita. Vv. 1817-23 tapahtuiTammerkosken suuri perkaus, ja 1824 kaupunkivapautettiin kaikesta sotilasmajoituksesta rauhanaikana. Näin oli sen vastaisen kehityksen tär-kein perustus laskettu. Kun T. viimeksimainit-tuna v. sai varsinaisen kirkon, tyydyttyäänaikaisemmin Tammerkosken rusthollin pääraken-nukseen sijoitettuun saarnahuoneeseen (nykyisenkellotapulin paikalla), ja kun entisen järjestys-miehen ja kaupunginoikeuden sijaan 1830 asetet-tiin pormestari ja maistraatti, oli se saanut itse-näisen kaupunkikunnan välttämättömimmät ulko-naisetkin tunnusmerkit. Vuosisadan toinen neljännes tuli T:n teollisuu-den ja kaupan varsinaiseksi elpymisajaksi. Senpieniä verkatehtaita ja värjäämöltä, nahkateh-taita y. m. teollisuuslaitoksia tärkeämmäksi tuliskotlantilaisen J. Finlaysonin, erityisten etu-oikeuksien nojaan 1820 peru
Size: 2020px × 1237px
Photo credit: © The Reading Room / Alamy / Afripics
License: Licensed
Model Released: No
Keywords: ., bookauthorbonsdorffwinwaldemar1, bookcentury1900, bookdecade1900
