Tietosanakirja . oikeita tuluskiviä (kuva 11:4),on kyllä tavattu varsinaisen asutusalueen ulko-puolelta aina Lapista asti. mutta ne voivat olla eräretkeilijöiden jälkiä. — Löytöjen kuvas-i kulttuuri on läntinen, germaanilaisperä ja hautaustavat ovat osaksi edel-leen skandinaavilaisia, osaksi itäbaltilaisia, s. kuin itägermaanilaisen kulttuurinalueella Itä-Preussissa ja Itä, lähinnä provinsseista lähtevä, vai-kutus painoi aikakauden alussa leimansa näihinpohjoisiin kulttuureihin. Emämaihin saapuneistalukuisista, suorastaan roomalaisista tu
Tietosanakirja . oikeita tuluskiviä (kuva 11:4),on kyllä tavattu varsinaisen asutusalueen ulko-puolelta aina Lapista asti. mutta ne voivat olla eräretkeilijöiden jälkiä. — Löytöjen kuvas-i kulttuuri on läntinen, germaanilaisperä ja hautaustavat ovat osaksi edel-leen skandinaavilaisia, osaksi itäbaltilaisia, s. kuin itägermaanilaisen kulttuurinalueella Itä-Preussissa ja Itä, lähinnä provinsseista lähtevä, vai-kutus painoi aikakauden alussa leimansa näihinpohjoisiin kulttuureihin. Emämaihin saapuneistalukuisista, suorastaan roomalaisista tuotteista jarahoista tuli Suomeen vain niukkoja rippeitäkuva II: 1, ja 3 denaaria). Paljoa isompaa osaaei Iliaamme saanut niistä rikkauksista, etenkinkultamääristä, jotka kansainvaellusten alettua(n. 400-GOO) tulvivat Skandinaaviaan: pari itä-roomalaista kultarahaa, joku kultasormus ja kul-lattu esine (enimmät Etelä-Pohjanmaalta), siinäkaikki, mitä vastaavan ajan löydöissä on /TE. Asutuksen leveneminen rautakaudella hauta- ja muiden kiin-teiden löytöjen mukaan (knlmint varhemman, mustat pisteetmyöhemmän rautakauden löytöjä). (-s-H.) kultaa (200-300-luvuilta on 2 kultaista kaularen-gasta, kuva II: 5, ja pari kultasormusta Varsi-nais-Suomesta). Hopeaa on vähän runsaammin. — Varhempi rautakausi jaetaan kahteen alajak-soon. Alkujaksolla (v:een 500 j. Kr.; kuvatII: 1-6, 12) ovat itäbaltilaiset esineet (kuvat II:2, 3, 6) skandinaavilaisia (kuva TI: 5) lukuisam-mat. Huomattavimpia kotimaisia erikoismuotojaei vielä esiinny. Ruumiit poltettiin. Haudat ovatsamantapaisia kiviroukkioita kuin pronssikau-della (ks. Hiidenkiuas) tahi harvemminsuorakaiteisia kivikehiä; myöhemmän rautakau-temme vallitseva hautamuoto, polttokenttäkal-misto (laaja kivetty kenttä, josta poltetut luutja hauta-antimet löytyvät kivien välistä ja alta)esiintyy myös jo 100-luvulla (Nakkila, Penttala). — Jälkimäisellä jaksolla (n. 500-700 j. Kr.;kuvat II: 7-1
Size: 1789px × 1397px
Photo credit: © The Reading Room / Alamy / Afripics
License: Licensed
Model Released: No
Keywords: ., bookauthorbonsdorffwinwaldemar1, bookcentury1900, bookdecade1900
