Tietosanakirja . ään hyvin ymmärtävän vält-tää. Viime aikoina on t:ien lukumäärä Intiassakuitenkin suuresti vähentynyt, etenkin ästäjien toimesta. T:iä pyydystetään ajometsästyksellä norsujen tai ajomiehistönsekä verkkojen avulla tai väijymällä lavalta syötiu äärestä, -itä paitsi myrkyllä, loukuilla y. Poikasena vangittu t. voidaan kesyttää,mutta ou aina epäluotettava. Ennen muinoinruhtinaat näyttävät käyttäneen kesytettyjät:eitä metsästykseenkin; sitä taistelutt:ien ja muiden eläinten tai aseellisten miesten-kin välillä olivat suosittuja. — T :n-nahkat o
Tietosanakirja . ään hyvin ymmärtävän vält-tää. Viime aikoina on t:ien lukumäärä Intiassakuitenkin suuresti vähentynyt, etenkin ästäjien toimesta. T:iä pyydystetään ajometsästyksellä norsujen tai ajomiehistönsekä verkkojen avulla tai väijymällä lavalta syötiu äärestä, -itä paitsi myrkyllä, loukuilla y. Poikasena vangittu t. voidaan kesyttää,mutta ou aina epäluotettava. Ennen muinoinruhtinaat näyttävät käyttäneen kesytettyjät:eitä metsästykseenkin; sitä taistelutt:ien ja muiden eläinten tai aseellisten miesten-kin välillä olivat suosittuja. — T :n-nahkat ovatkallisarvoisia ja niitä käytetään matoiksi, koris-teiksi y. m. /. V-s. Tiikerihevoset, yhteinen nimitys niille hevori-suvun (Equus) lajeille, joille on ominaista sel-västi v i i r u i n e n värit y s. Ne ovat nähtä-lähoistä sukua toisilleen ja yhdistetäänusein omaksi alasuvuksi (t. eri suvuksi) Ilippo-tigr%s. Kaikki t. ovat air. lajeja ja elävät par-. Seebroja- vissa toiset aro-, toiset vuoristoseuduilla. Tun-netuin laji, sccbra (E. zclra), muistuttaaulkomuodoltaan melkein enemmän aasia kuinhevosta. Pituus on n. 2 m, korkeus (hartiainkohdalta) l,i m. Korvat ovat pitkänlaiset, häntätupsupäinen, harja lyhyt, pysty. Pohjaväri onvaikeahko t. kellahtava, täynnä erisuuntaisia jaerilevyisiä mustia viiruja ja vöitä (vain vatsanja raajnin yläosan sisäpinta yksiväriset):eri muunnokset lienevät hiukan erilaisia. Seebraon varsinaisesti vuoriseniujen asukas, varma janopea kiipeilijä ja hyppääjä; kuten kaikki t. seon arka ja vai Se oli ennen yleinen kaikkialla Kap-maan vuoristoseuduissa, nyt vainpienellä alueella rauhoitettuna. Yleisempi se onpohjoisempana, m. m. Saksan seebra voi tulla aivan t :sta mainittakoon .Somali-maassa ja Abes-siiniassa elävä Urevyn seebra (E. Onjonka juovat ovat hyvin kapeat ja kor-50. IX Painettu /, 17. vat huomattavan pitkät,
Size: 2025px × 1234px
Photo credit: © The Reading Room / Alamy / Afripics
License: Licensed
Model Released: No
Keywords: ., bookauthorbonsdorffwinwaldemar1, bookcentury1900, bookdecade1900
