. Tietosanakirja. ), sanoma-lehtimies ja lääkäri; yliopp. 1844. fil. toht. 1853(väitöskirja ,,De philosophia juris Hegeliana) :toimitti sitten 1855-60 kyvykkäästi .,Wiborg ni-mistä lehteä. Q. ryhtyi 40-vuotiaana opiskelemaan lääketiedettä, tullen 1873 lääket. lisensiaatiksi jasain. V. lääket. tohtoriksi väitöskirjalla ,,0m kole-ran i Helsingfors 1876 och om föregäende epide-mier i Finland. V. 1878 Q. tuli Helsingin kau-punginläilkärik-si ollen myöskin rokotusainelaitok-sen esimiehenä. Innokkaana tieteenluirjoittajanaQ. suuresti edisti rokotuksen kehittymistä maas-samme. Hänen aloitteestaan per
. Tietosanakirja. ), sanoma-lehtimies ja lääkäri; yliopp. 1844. fil. toht. 1853(väitöskirja ,,De philosophia juris Hegeliana) :toimitti sitten 1855-60 kyvykkäästi .,Wiborg ni-mistä lehteä. Q. ryhtyi 40-vuotiaana opiskelemaan lääketiedettä, tullen 1873 lääket. lisensiaatiksi jasain. V. lääket. tohtoriksi väitöskirjalla ,,0m kole-ran i Helsingfors 1876 och om föregäende epide-mier i Finland. V. 1878 Q. tuli Helsingin kau-punginläilkärik-si ollen myöskin rokotusainelaitok-sen esimiehenä. Innokkaana tieteenluirjoittajanaQ. suuresti edisti rokotuksen kehittymistä maas-samme. Hänen aloitteestaan perustettiin Helsin-kiin 1894 erityinen animaalisen rokotusaineenvalmistuslaitos. Q:n muista julkaisuista mainit-takoon : ..Koleran, igenkännande och skydds-medlen emot densamma (1872), ..Statistiska an-teekningar öfver en niindre koleraepidemi i Hel-singfors 183Ö. „Besök vid uägra anstalter förframbringande af animal vaccin under en resa1889. M. OB. 4-. VII. Painettu «/g H, latinalais-euroop|>alnison kirjainiislou kali-deksasloiista kirjain, minkä iiuiinai^^^^fK-niiläinenmuoto muodostaa kolitisuoran viivan, jonka ylii-päussä oo. ^mmalle puin. e|>iisii;(nnöllinenkiuiri Iks. Kirjoitus, kuvatanhi Ii. kreik. ^sa ne !ini niuoilonP (..rlioi. johon roomalaiset, erottaakseen sitäsamaunäköisestä ,.i>ee-kirjaimestaan. lisiiäivittsakaran päjlsten siten muotoon K. I<:n äiinne-arvo OD yleensä r: huomattakoon kuitenkin. ^.sa kirjoituksessa rz on i:n ja iinkinmerkkinä (e«im. Orzrssko ja PrzemyiU. r-äiiDne on ääntämistapaan nähden tremiilauttiI. täryäänne. Aäntämispuikkaau kaL^^nen on useanlaisia r-uänteitä. Yleisin lienee sel-lainen r, täräjävänä ääntimenä on kielen-kärki: tällöinkin voidaan erottaa dentaalineii kielenkärki koskettelee yläikeniä ( suom. n. ja kakuminanlinen r. kielen-kärki ylöspä
Size: 2904px × 861px
Photo credit: © Reading Room 2020 / Alamy / Afripics
License: Licensed
Model Released: No
Keywords: ., book, bookcentury1900, bookdecade1900, bookidtietosanakirja07bons
