Tietosanakirja . enmukaiset kuin koko val-tiossa, voidaan vero myöskin helpommin järjestääkyllin tehokkaaksi. Puhdas tuottoverojärjestelmäon nykyään voimassa Hanskassa, Belgiassa, Portu-galissa, Venäjällä, Komaaniassa, Serbiassa jaBulgaariassa, eräissä Saksan valtioissa, nimittäinIiaierissa, Mecklenburgissa ja Elsass-Lothrin-genissa. Yksityisiä t:ja muiden verojen rinnallaou m. m. Itävallassa. Preussissa ja Englan-nissa. Suomessa ovat vanhat maaverot t:nluontoisia. Maan kaupungeissa ennen v:n 1873kunnallisasetuksen voimaanastumista käytännössäollut verotusjärjestelmä oli niinikään tuottovero-t
Tietosanakirja . enmukaiset kuin koko val-tiossa, voidaan vero myöskin helpommin järjestääkyllin tehokkaaksi. Puhdas tuottoverojärjestelmäon nykyään voimassa Hanskassa, Belgiassa, Portu-galissa, Venäjällä, Komaaniassa, Serbiassa jaBulgaariassa, eräissä Saksan valtioissa, nimittäinIiaierissa, Mecklenburgissa ja Elsass-Lothrin-genissa. Yksityisiä t:ja muiden verojen rinnallaou m. m. Itävallassa. Preussissa ja Englan-nissa. Suomessa ovat vanhat maaverot t:nluontoisia. Maan kaupungeissa ennen v:n 1873kunnallisasetuksen voimaanastumista käytännössäollut verotusjärjestelmä oli niinikään tuottovero-tusta. (ks. Maavero. Rakennusvero,Elinkeinovero, Pääomankorkoveroja T y ö n t u o t t o v e r o.) Y. H. Tuovilanlahti, .Maaningaujärvestä luoteeseenpistävä, n. 5 km pitkä lahti. Maaningan pitä-jässä, harvinaisen luonnonihanuutensa vuoksi jokauan suosittu matkailupaikka. T. on syntynytkapeaan, luoteis-kaakkoissuuntaiseen kallioperus-lan halkeamaan. Rannat kohoavat jyrkkinä, osit-. Tuovilanlahti. tain kallioisina rinteinä, jotka T:n molemminpuolin heti rantaäyräästä muuttuvat reheviksiviljelysmaiksi. T:n perukassa Tuovilanlahden kylä.majatalo ja höyrylaivalaituri. — N. 3 km T:nperukasta, Pielavedelle vievän maantien varrella,on Korkeakosken kaunis putous (ks. Korkea-koski 21. L. Tupa, talonpoikaisasunnon yhteinen oleskelu-ja työhuone; pirtin, s. o. sisäänlämpiävän jaluukkuakkunoilla varustetun huoneen jälkeläinen,uloslämpiävä ja lasiakkunöilla varustettu osassa Hämettä „pirtti vasta 1700-luvun puolivälissä alkoi syrjäytyä „t:n tieltä. U. T. 8. Tupaiidse, p ä ä s t ä i s o r a v a t. puissa kii-peileviä, tuuheahäntäisiä pikku-imettäväisiä kasittävä ulkolainen heimo hyönteissyöjien niistä on Itä-Intiasta ja Sundasaariltakotoisin oleva taaua 1. iso päästäis-orava (Tupaia tana). Sen kuono on pitkä,turkki silkinhieno; se kiipeilee kuten orava pit-kien erill
Size: 2213px × 1129px
Photo credit: © The Reading Room / Alamy / Afripics
License: Licensed
Model Released: No
Keywords: ., bookauthorbonsdorffwinwaldemar1, bookcentury1900, bookdecade1900
