. Tietosanakirja. jo silloin kun Rurik veljineen kut-suttiin maahan. Saavutti suuren merkityksenrajalinnana puolalaisia ja varsinkin kalparita-reita vastaan; kauppa kukoisti ja P. liittyi han-saan. P. oli aluksi Novgorodin alamainen, muttarupesi sitten valitsemaan omia ruhtinaita, muo-dostaen todellisuudessa kuitenkin tasavallan. Ruh-tinailla oli vain tuomio-oikeus. P:n mahdillehuski perustan Liettuasta kotoisin oleva ruhtinasUovmont. Tataareihin nähden P. säilytti itsenäi-syytensä ; 1400-luvun puolimaissa Moskovan suuri-ruhtinaat kukistivat P:n. Vv. 1581-82 IstvanBdtliory miehen voima
. Tietosanakirja. jo silloin kun Rurik veljineen kut-suttiin maahan. Saavutti suuren merkityksenrajalinnana puolalaisia ja varsinkin kalparita-reita vastaan; kauppa kukoisti ja P. liittyi han-saan. P. oli aluksi Novgorodin alamainen, muttarupesi sitten valitsemaan omia ruhtinaita, muo-dostaen todellisuudessa kuitenkin tasavallan. Ruh-tinailla oli vain tuomio-oikeus. P:n mahdillehuski perustan Liettuasta kotoisin oleva ruhtinasUovmont. Tataareihin nähden P. säilytti itsenäi-syytensä ; 1400-luvun puolimaissa Moskovan suuri-ruhtinaat kukistivat P:n. Vv. 1581-82 IstvanBdtliory miehen voimalla turhaan pii-ritti P:aa. Kustaa II Aadolf ei liioin voinut val-loittaa sitä. Suuressa pohjansodassa P. oli Venä-jän sotaliikkeiden tukipisteenä. — P:n kuverne-nicntin pääkaupunki 1776. E. E. K. Pihlaja (Sorbus), keskikokoisia puita, joilla onvalkeat, runsaskukkaiseen, kerrottuun huiskiloonasettuneet kukat ja pu-naiset, marjamaiset he-delmät. Yleisenä kauttamaan. aina puurajalleasti Lapissa. kasvaa. Kotipihlaja Huotsin pihlaja. koti-p. (Sorbus 1. Piriis aucuparia), jonka lehdetovat tav. 6-8 päriset, päätöpariset, alta kal-jut t. hienokarvaiset. Sen marjat ovat mieluistaruokaa useille linnuille, ja niitä käytetäänjoskus taloudessakin, samoin omenahapon. eti-kan ja viinan valmistukseen. Ahvenanmaallayleisenä ja Lounais-Suomessa harvinaisena kas-vaa Suomen p. (S. fennica), jonka lehdet ovatalta valkeita t. harmaanvihreitä. latvaosassaanparihalkoisia. tyvellä tavallisesti 2 erillistä leh-dykkäparia. Ahvenanmaalla kasvaa myös edel-listä hyvin muistuttava R u o t s i n p. (S. sue-cica), jolla lehdet alta valkeita, yksinkertaisia. joskus tyveltä halkoisia. Istutettuna tapaa meilläharvoin Etelä- ja Keski-Euroopassa Norjaan jaeteläisimpään Ruotsiin asti kasvavan valko-p:n^.S. aria), jonka lehdet ovat soikeita t. vastapui-keita, päältä kiiltä alta valkeavanuk-keisia. K. L. Pihlajamnarjakoi ks. A r g y r e s t h i reitti
Size: 1818px × 1375px
Photo credit: © Reading Room 2020 / Alamy / Afripics
License: Licensed
Model Released: No
Keywords: ., book, bookcentury1900, bookdecade1900, bookidtietosanakirja07bons
