Tietosanakirja . Tampereen pellavatehdas. taja, maanviljelysneuvos Gustaf Wasastjernaosti masuunin, konepajan ja salian vuokratensamalla 5(1 v:ksi vesivoiman ynnä 19 ha:n suu-ruisen tontin. Kuilta tämän jälkeen Wasastjernaluovutti varatuomari Adolf Törngrenille alaapellavatehtaan perustamiseksi; tehdas tulikäyntiin 1859. Mainittu melkoinen maa-aluevesivoimineen siirtyi 350,000 mk:n kauppahin-nasta 1892 Tampereen kaupungilta yhtiön hal-tuun. Tonttiin kuuluvat omat satamat Näsijär-ven rannalla; valtion rautatieltä rakennettiin1900 sivuraide tehdasalueelle. Osakepääoma, joka aluksi ol
Tietosanakirja . Tampereen pellavatehdas. taja, maanviljelysneuvos Gustaf Wasastjernaosti masuunin, konepajan ja salian vuokratensamalla 5(1 v:ksi vesivoiman ynnä 19 ha:n suu-ruisen tontin. Kuilta tämän jälkeen Wasastjernaluovutti varatuomari Adolf Törngrenille alaapellavatehtaan perustamiseksi; tehdas tulikäyntiin 1859. Mainittu melkoinen maa-aluevesivoimineen siirtyi 350,000 mk:n kauppahin-nasta 1892 Tampereen kaupungilta yhtiön hal-tuun. Tonttiin kuuluvat omat satamat Näsijär-ven rannalla; valtion rautatieltä rakennettiin1900 sivuraide tehdasalueelle. Osakepääoma, joka aluksi oli 1 milj. hopea-ruplaa (kuitenkin vain n. 4/o merkittynä), âpääasiallisesti Törngrenin ja Wasastjernan hal-lussa â, oli 1895 kohonnut milj. ja 1916lii milj. mk:aan. Pellavatehdas, joka jo alusta pitäen raken-nettiin varsin suurisuuntaiseksi, nieli alku-aikoina paljon pääomaa vaikeiden luotto- jamarkkinaolojen vallitessa, eikä yhtiön harjoit-. tama metalliteollisuuskaan voinut vaikeuksiasanottavasti lieventää. Yhtiö, joka oli läheisestiriippuva pääosakkaidensa, Törngrenin ja Wa»a-stjernan, taloudellisesta asemasta, joutui tuka-laan asemaan näiden tehtyä vararikon. Pelas-taakseen mahdollisimman pienillä tappioillayhtiö otti 1866 haltuunsa Törngrenin juuri perustuman Hietalahden laivatokau 11 â - 1s i n g i s s ä. Tämä teollisuuslaitos tuli kuitenkinolemaan yhtiölle raskaana taakkana 14 v:n alkuaikoina n. 1 milj. mk. oli uhrattutarpeellisiin laajennuksiin ja parannuksiinyhtiö möi laivatokan 425,000 mk:sta 1880. -Tämän jälkeen tapahtui käänne yhtiön toiminnassa edulliseen suuntaan, eikä edes tuhoisatulipalo, joka syksyllä 1883 hävitti suurimmanosan pellavatehtaasta, kyennyt lamauttamaanjatkuvaa suotuisaa kehitystä. Vuoden kuluttuapalosta tehdas oli taas käynnissä laajennettunaja parannettuna. â Suurempia kehrää
Size: 1373px × 1820px
Photo credit: © The Reading Room / Alamy / Afripics
License: Licensed
Model Released: No
Keywords: ., bookauthorbonsdorffwinwaldemar1, bookcentury1900, bookdecade1900
