Tietosanakirja . en 7 kuukautta on lumetonta ai-kaa. — Vuonojen sisimmät ja matalimmat osatjäätyvät säännöllisesti. Niiiijiä on Petsamonvuo-j non perukka 6 kk. jäässä aueten vasta kesäkuunalussa; mutta suupuoli on sulana läpi vuoden. Matalampiin kohtiin avoimellakin merenranni-kolla voi muodostua jäätä, mutta yleensä on se,kuten vuonojen suupuoletkin ja syvimmät osat,läpi vuoden sulana. Niinpä jäiityy Petsaraonvuonoperukastaan tavallisesti peninkulman päässä ole-! van Kotiniemen kohdalle saakka. Ajojäitä kyllätapaa rannikolla silloin tällöin. — P:n ilmanalaon siis yleensä niukkavaloista, kylmä
Tietosanakirja . en 7 kuukautta on lumetonta ai-kaa. — Vuonojen sisimmät ja matalimmat osatjäätyvät säännöllisesti. Niiiijiä on Petsamonvuo-j non perukka 6 kk. jäässä aueten vasta kesäkuunalussa; mutta suupuoli on sulana läpi vuoden. Matalampiin kohtiin avoimellakin merenranni-kolla voi muodostua jäätä, mutta yleensä on se,kuten vuonojen suupuoletkin ja syvimmät osat,läpi vuoden sulana. Niinpä jäiityy Petsaraonvuonoperukastaan tavallisesti peninkulman päässä ole-! van Kotiniemen kohdalle saakka. Ajojäitä kyllätapaa rannikolla silloin tällöin. — P:n ilmanalaon siis yleensä niukkavaloista, kylmää, tuulistaja kosteata mutta vähäsateista.! Kasvillisuus ja kasvisto. P:n etelä-ja keskiosat kuuluvat havumetsävyöhykkeeseen,tämän pohjoispuolella on kapea koivuvyöhyke,ka])eampi kuin muualla Suomen Lapissa, ja poh-joisiuna aukea puuton tundra. Aukeita ja puut-tomia ovat myös korkeimpien tunturien tärkeä havumetsävyöhyk- yni Petsamo 902. PETSAMO LÄHIALUEIMEEtI MITTAKAAVA ? 1, ,000 kefii pohjoisraja kulkee kaakkois-luoteissuuu-nassii Petsamon luostariin, tästä, tehden loivankaaren etelään. Könkääseen. saavuttaen län-nempänä Norjan puolella vuonojen perukat km:n päässä aavasta merenrannikosta. Met-sänraja taipuu siis suojaisissa Petsamon- jaPatsjoen laaksoissa pohjoiseen päin. Havumetsänrajan muodostaa alueella mänty. Alueen laajim-missa mäntymetsissä Petsamon tunturiryhmänja Luttojoen välillä on arvioitu olevan n. 5 Metsät ovat lyhytkasvuisia ja har-voja, mutta verrattain arvokkaita. Pohjoisim-pana metsikJH rajoittuvat Petsamon- ja Patsjoen suojaisiin laaksoihin. Mäntymetsä on hyvin yksi-toikkoinen ja lajiköyhä. Pohjakasvillisuudenmuodostaa yhtenäinen jäkäläpeite, jossa siellätäällä on sammallaikkuja ja paikoin kanervaa,mustikkaa, puolukkaa ja kosteammilla paikoillajuolukkaa. Lähempänä merta on joukossa ylei-sesti tundrakasviston edustaji
Size: 1421px × 1757px
Photo credit: © The Reading Room / Alamy / Afripics
License: Licensed
Model Released: No
Keywords: ., bookauthorbonsdorffwinwaldemar1, bookcentury1900, bookdecade1900
