Tietosanakirja . ytetään generaattoreina energian syöt-tämiseen takaisin keskusasemaan. Viimemainitullamenettelyllä on lisäksi sekin painava etu, ettäpyörät kuluvat tuntuvasti vähemmän kuin taval-lisia jarruja käytettäessä. — S:jen varjopuolinaOH etupäässä mainittava voima-asemien ja johto-laitteiden suuret rakennuskustannukset sekä,sota-aikana, myöskin se seikka, että vihollinenverraten helposti voi saattaa kokonaisen radantäydellisesti käyttökelvottomaksi vahingoittamallavain voima-asemaa. — [Karl Strömberg, „Dragur den elektriska järnvägsteknikens utveckling(Tekn. yhd. sähköt, animattiklubi


Tietosanakirja . ytetään generaattoreina energian syöt-tämiseen takaisin keskusasemaan. Viimemainitullamenettelyllä on lisäksi sekin painava etu, ettäpyörät kuluvat tuntuvasti vähemmän kuin taval-lisia jarruja käytettäessä. — S:jen varjopuolinaOH etupäässä mainittava voima-asemien ja johto-laitteiden suuret rakennuskustannukset sekä,sota-aikana, myöskin se seikka, että vihollinenverraten helposti voi saattaa kokonaisen radantäydellisesti käyttökelvottomaksi vahingoittamallavain voima-asemaa. — [Karl Strömberg, „Dragur den elektriska järnvägsteknikens utveckling(Tekn. yhd. sähköt, animattiklubin juhlajulkai-sussa toiikok. 1916).] G. .1/. ähköratas 1. sähköreaktsioniratas 11. Sähkö väkkärä ks. Sähköähkörausku ks. Sähköähkörautatie ks. Rautatie ja Sähkö-rata. Sähköresonanssi ks. Langaton sähköt-täminen ja S ä h k ö v ä r ä h d y k Sähkösanoma on sähkölennätinlaitoksent.) perille toimittama kiireellinen kirje I F?. Kuva 12. Amnriikknlainen kalvosveturi. jonka sisällys lähtöasemalta määrä-asemalle ilmoi-tetaan sähköleunättimellä (ks. t.) ja määrä-asemalla erikoiselle lomakkeelle uudestaan kir-joitettuna (..s.) joko sähkölennätinlaitoksen lähe-tin tai postin (jos s:n vastaanottaja asuu sellai-sella paikkakunnalla, missä ei ole sähkölennätin-asemaa) välityksellä toimitetaan vastaanottajalle.— Koska sähkölennätinlaitoksen kustannuksets:u lähettämisessä kasvavat melkein samassa suh-teessa kuiu s:n pituus, ei voidasovelluttaa samanlaista maksutapaa kuin posti-maksuissa. Matkan pituus on myöskin huomioon-otettava tekijä laskettaessa; kotimaassa , kuitenkaan yleensä eivät vaihtele matkan pituuden mukaan. Suomessa onjokaisen s:n pohjamaksuna 50 jonka lisäksisuoritetaan 10 pen. sanalta (korkeintaan 15 kir-jainta; luvussa 5 numeroa) : Venäjälle mene-vistä s:ista lasketaan pohjamaksua 15 kop., sana-maksua 5 kop. (A


Size: 2000px × 1250px
Photo credit: © The Reading Room / Alamy / Afripics
License: Licensed
Model Released: No

Keywords: ., bookauthorbonsdorffwinwaldemar1, bookcentury1900, bookdecade1900