Tietosanakirja . 50 km Englannin omista-masta Valaskalan-lahdesta pohjoiseen, enimmäk-seen vedettömän Svvakop-1. Tsoachaub-joen kokonaan keinotekoinen. Erinäisten vi-rastojen ja laitosten rakennuksia. Rautatie Ota-viin ja NViudhukiin sisämaassa. — S. rakennet-tiin viime vuosis. lopulla. Tammik. 1915 sen val-tasivat Englannin Etelä-Afrikan liiton joukot. Svalöf [-Olov], rautatienasema SkoonessaMalmön-Engelholmin rataosalla, 39 km Malmöstäpohjoiseen. Aseman vieressä, sijaitsee samannimi-nen Ruotsin kylvösiemenyhdistyksen suurenmoi-nen kasvinjalostuslaitos, joka on alallaan maail-ma
Tietosanakirja . 50 km Englannin omista-masta Valaskalan-lahdesta pohjoiseen, enimmäk-seen vedettömän Svvakop-1. Tsoachaub-joen kokonaan keinotekoinen. Erinäisten vi-rastojen ja laitosten rakennuksia. Rautatie Ota-viin ja NViudhukiin sisämaassa. — S. rakennet-tiin viime vuosis. lopulla. Tammik. 1915 sen val-tasivat Englannin Etelä-Afrikan liiton joukot. Svalöf [-Olov], rautatienasema SkoonessaMalmön-Engelholmin rataosalla, 39 km Malmöstäpohjoiseen. Aseman vieressä, sijaitsee samannimi-nen Ruotsin kylvösiemenyhdistyksen suurenmoi-nen kasvinjalostuslaitos, joka on alallaan maail-man kuuluisimpia. Maineensa se on saavuttanutjo 1886 aletulla järjestelmällisellä, tieteellisellätarkkuudella suoritetulla jalostustyöllä, joka ny-kyään käsittää tärkeimmät pohjoismaiset maan-viljelyskasvit. Tähän asti on enin työtä uhrattuitsepölyyttävien viljalajien ja palkokasvien (veh-nän, kauran, ohran, herneen, virnan) jalostami-seen; rukiin jalostus alkoi vasta 1901, nurmi-. Svalufin kasvinjalostuslaitoksen päärakennus. 677 Svvammerdam —Svvansea 078 kasvien ju perunan 1004, juurikasvien 1910. Lu-kuisia uusia, entistä tuottavampia laatuja, n. (kukin yhden ainoan yksilönjälkeläisiä) on sieltä levinnyt sekä omaan maa-lian että muualle, m. m. Suomeen. Menestykses-ti in saa liitos etupiiSSä kutti i pedigree-jalcstusta iks. Kasvinjalostus), joka sielläalkoi io i S0t2. Keinotekoisen risteyttämisen alallaon varsinkin H. Nilsson-Ehle tehnyt S:ssa-ekä perinnöllisyysopille että käytännölliselle kas-vinjalostukselle suuriarvoista työtä. [Sverigesutsädesförenings tidskrift, „Svensk utsädesför-ädling pa Svalöf (1907).] K. Tri. Swammerdam, Jan (1637-80), hollaut. luon-nontutkija, tuli lääketieteen tohtoriksi Leydenissä1667 ja eli sitten Amsterdamissa etenkin anato-misiin tutkimuksiin antautuneena. Varsinkinhän selvitti hyönteisten anatomiaa; klassillinenteos tässä suhteessa on S:n „Biblia naturaa
Size: 2101px × 1190px
Photo credit: © The Reading Room / Alamy / Afripics
License: Licensed
Model Released: No
Keywords: ., bookauthorbonsdorffwinwaldemar1, bookcentury1900, bookdecade1900
