Tietosanakirja . rtovat naapurimaihin tehdyistä ryöstö-retkistä. — Hautaustavat osoittavat, että uskot-tiin tulevaan elämään. Haudoilla on pidetty pei-jaisia. Kristinuskon alkavaa vaikutusta todista-vat rautakauden myöhäisimmissä löydöissä tavattavat länsimaiset ja bysanttilaiset kristilliset esi-neet (kuva II: 27), joita varsinkin Karjalasta,in. m. haudoista, on useampia. Rautakautisia löytöjämme pidetään kahdellekansallisuudelle, suomalaiselle ja skaudinaavilai-selle kuuluvina. Skandinaaveja, kivi- ja pronssikauden germaanien jälkeläisiä, arvellaan (löytö-jemnie skandinaavilaisten ainesten e
Tietosanakirja . rtovat naapurimaihin tehdyistä ryöstö-retkistä. — Hautaustavat osoittavat, että uskot-tiin tulevaan elämään. Haudoilla on pidetty pei-jaisia. Kristinuskon alkavaa vaikutusta todista-vat rautakauden myöhäisimmissä löydöissä tavattavat länsimaiset ja bysanttilaiset kristilliset esi-neet (kuva II: 27), joita varsinkin Karjalasta,in. m. haudoista, on useampia. Rautakautisia löytöjämme pidetään kahdellekansallisuudelle, suomalaiselle ja skaudinaavilai-selle kuuluvina. Skandinaaveja, kivi- ja pronssikauden germaanien jälkeläisiä, arvellaan (löytö-jemnie skandinaavilaisten ainesten esiintymisenmukaan) asuneen Länsi-Suomessa n. 700-luvullesaakka, jonka jälkeen he ovat joko vetäytyneetpois tahi ainakin kulttuuriltaan sulautuneetsuomalaisiin. Nykyinen ruots. asutus on muut-tanut tänne vasta historiallisen ajan koittaessa,lukuunottamatta Ahvenanmaata, missä skandinaa-vilainen väestö pysyi kautta rautakauden yksin-vallitsevana. Suomen mantereen myöhemmän (). Polttokentta-kalmlstoa V&hoss&kyrössH (pintaturve poistettu). 585 Suomi (Historia) 586 rautakauden löytöjen katsotaan yksimielisestikuuluvan suomalaisille heimoille, varsinais-suomalaisille, hämäläisille ja karjalaisille. .Muttaroomalaisten Suomeen tulosta jakautuvat muinais tutkijain mielipiteet kahtia. Toisella taholla pide-tään myöhemmän rautakautemme tunnuksellistenkoristuksien (kuvat II: 15, 16,26) ensi esiintymistä n. v:n 600 j. Kr. vaiheilla vanhimpana todistuk-sena suomalaisten tulosta tänne Venäjältä päin,osittain Itämeren-maakuntain kautta (Hj. Appel-gren-Kivalo). Toisen mielipiteen mukaan taasovat 100-luvulta lähtien löydöissämme yleisetitäbaltilaiset esineet (kuvat 11:2, 3, 6) merkkejäsiitä, että suomalaisia oli alkanut siirtyä tänneItämeren-maakunnista, missä he olivat asuneetitägermaanien vaikutuksen alaisina (A. Hackman).Jälkimäistä käsitystä, jonka mukaan Varsinaissuomalaiset ja hämäläiset ovat tulleet tännemerits
Size: 2148px × 1163px
Photo credit: © The Reading Room / Alamy / Afripics
License: Licensed
Model Released: No
Keywords: ., bookauthorbonsdorffwinwaldemar1, bookcentury1900, bookdecade1900
