Tietosanakirja . verraten eheät, ainoastaan pienehköjenpoukamaan mutkistamat; huomattavin lahti jaS:n ainoa suojaisa satama on S:n pohjoisosanitärannikolla Satamalahti Suurkylän edustalla (sataman turvallisuutta on vielä lisättyrakentamalla suulle aallonmurtaja). S:n ranta-viivan pituus 30,2 km. — S:u suurin osa (korkeammat vuoret ja koko itäpuoli) on vuori-lajiltaan kvartsiporfyyriä; sen lisäksi esiin-tyy vähemmässä määrin dioriittigabhroa (varsinkin Kiiskin kylän ympäristöillä poikki saaren),gneissiä ja gneissigraniittia sekä liuskeita (länsi-rannikon kalliot), graniittia, kvartsiittikonglom
Tietosanakirja . verraten eheät, ainoastaan pienehköjenpoukamaan mutkistamat; huomattavin lahti jaS:n ainoa suojaisa satama on S:n pohjoisosanitärannikolla Satamalahti Suurkylän edustalla (sataman turvallisuutta on vielä lisättyrakentamalla suulle aallonmurtaja). S:n ranta-viivan pituus 30,2 km. — S:u suurin osa (korkeammat vuoret ja koko itäpuoli) on vuori-lajiltaan kvartsiporfyyriä; sen lisäksi esiin-tyy vähemmässä määrin dioriittigabhroa (varsinkin Kiiskin kylän ympäristöillä poikki saaren),gneissiä ja gneissigraniittia sekä liuskeita (länsi-rannikon kalliot), graniittia, kvartsiittikonglomeraattia (Purjekalliossa ja Somerinkalliossa).labradoriporfyriittiä (Pyttykalliossa ja Majakalliossa), kvartsiporfyyrituifia (Mäkiinpäällyksenja Haukkavuoren juurella). — S:n aikaisem-mista geologisista vaiheista on saa -rella paljon merkkejä nähtävissä, varsinkin lukui-sia vanhoja rantavalleja ja laajoja vedenhuuhto-mia somerikkoja (,,kivipeltoja. Rannikolla on 66b Suursaari 066. (SH.) Suursaari, näköala Pohjoiskorkialta tällaisia, varhaisemmin vallinneen korkeammanmerenpinnan jättämiä jälkiä runsaasti ähänsomerikonlahden, Liivalahden, Vanhainsau-nainaluksen, Varislahden ja Jokiensuun luonay. m.; huomattavimmat saaren keskiosissa sijait-sevista muinaismeren rantavalleista ovat: Poh-joiskorkian eteläpuolella (78 m yi. merenp.),Taskusuon valli (86,7 m yi. merenp., osoittaentodennäköisesti n. s. Yoldia-meren korkeintarajaa >S:lIa), Tervamäen (85 m), Pahanlammenvalli (66 m) y. m. Muita maantieteellisiä huomat-tavuuksia ovat esim. lentohiekkakenttä Kappel-kaulalla ja lukuisat ,.hiidenkirnut kallioissa ran-nikko-alueella. — S:n oletetaan syntyneen siten,että sen sivuilla olevat maankuoren osat ovatvajonneet S:n pituussuuntaan käypiä maanjäris-tyshalkeamia myöten, jolloin S. on jäänyt horstinajälelle: silloin syntynyttä pitempää harjannetta(jonka myöhemmät geologiset tapahtumat [jää-kausi y. m.] ovat
Size: 2466px × 1013px
Photo credit: © The Reading Room / Alamy / Afripics
License: Licensed
Model Released: No
Keywords: ., bookauthorbonsdorffwinwaldemar1, bookcentury1900, bookdecade1900
