Tietosanakirja . sä suurempi) ja työväestö 16,922 henkeä.Vuorityön tuotteista tärkein on rautamalmi, jota1912 louhittiin milj. ton. (19,s % koko Ruot-sin rautamalmintuotannosta, toinen Norrbotteninjälkeeni, Grängesbergistä y. m. Muita tuotteitaovat vaski-, sinkki-, lyijy-, liopeamalmit. Rauta-tehtaista kuuluisin on Stora Kopparbergs bergslags aktiebolagin omistama Domnarfvet. Muitateollisuudenhaaroja: saha-, paperi-, sysi-, kone-teollisuus. Rautateitä Kopparbergin läänissä km (1909). — T:ssa on :. kaupunkia (Falun,Hedemora. Säter), läänin pääkaupunkina T. kuuluu Vä
Tietosanakirja . sä suurempi) ja työväestö 16,922 henkeä.Vuorityön tuotteista tärkein on rautamalmi, jota1912 louhittiin milj. ton. (19,s % koko Ruot-sin rautamalmintuotannosta, toinen Norrbotteninjälkeeni, Grängesbergistä y. m. Muita tuotteitaovat vaski-, sinkki-, lyijy-, liopeamalmit. Rauta-tehtaista kuuluisin on Stora Kopparbergs bergslags aktiebolagin omistama Domnarfvet. Muitateollisuudenhaaroja: saha-, paperi-, sysi-, kone-teollisuus. Rautateitä Kopparbergin läänissä km (1909). — T:ssa on :. kaupunkia (Falun,Hedemora. Säter), läänin pääkaupunkina T. kuuluu Västeräsin hiippakun-taan. — Kopparbergin lääni lähettää valtiopäi-vien ensimaiseen kamariin 6, toiseen kamariin10 edustajaa. - Historia. T:n ensimäinenasutus tuli esihistoriallisena aikana etelästä,Västmanlandista käsin, tunkeutuen pohjoiseenpäin Dal jokea ja sen molempia lähdejokia myö-ten. Toinen asutuskausi alkoi keskiajalla, perus- 10t7 Taalain porfyyrit Taalintehdas 1018. Taalintehdas. tuen T: n malmirikkauksiia; ainakiu jo 1200-luvulla siellä harjoitettiin melkoista vuorityötä.Näihin aikoihin (1200-luvun alussa) kristinuskoteki tuloaan maakuntaan. Kolmantena asutus-kautena voidaan pitää suomalaisten uutisasukas-ten saapumista siihen asti melkein kokonaanasumattomiin, jokilaaksoista syrjässä oleviin erä-maihin, jotka he kaskeamisella ottivat viljelyk-sen alaisiksi; tämä tapahtui sila ennen T. oli astunut Ruotsin valtiolli-sessa elämässä etualalle ryhtymällä 1434 Engel-brektin johdolla kapinaan Eerik Pommerilaistavastaan. Sittemminkin taalalaiset olivat kansal-lisen puolueen esitaistelijani (Kaarle Knuutin-poika, Sturet, Kustaa Vaasa, Kaarle herttua)parhaana tukena, mutta tottuivat samalla suu-reen omavaltaisuuteen, joka purkautui useitakertoja juuri Kustaa Vaasaa vastaan (ks. Taa1 a i n k a p i n a t). Myöhemminkin taalalaiselosoittivat tarmoansa ja vai kollista virkeyttänsä,kuten ryhtymällä 1
Size: 2597px × 962px
Photo credit: © The Reading Room / Alamy / Afripics
License: Licensed
Model Released: No
Keywords: ., bookauthorbonsdorffwinwaldemar1, bookcentury1900, bookdecade1900
