Tietosanakirja . vaikkakin vähemmin selvästi,esille. Ylläoleva taulukko (I) tekee tästä sel-koa. S:ssa asuvan kahden tärkeimmän erikieli-sen kansanaineksen, suomenkielisten jaruotsinkielisten, lukuun on mainittu puolentoistavuosisadan kehitys melkoisesti asutusalueet Uudellamaalla ja Tu-run läänin saaristossa kuuluivat jo 1700-luvullamaan parhaiten asuttuihin seutuihin. Niiden väenlisäys on senjälkeen ollut hidasta ja ruots. väes-tön aines, jonka osuus koko maan väkiluvusta1750-luvun vaiheilla on laskettu olleen n. 16%,oli 1S80 jo alentunut 14,s%:iin koko väki-luvusta
Tietosanakirja . vaikkakin vähemmin selvästi,esille. Ylläoleva taulukko (I) tekee tästä sel-koa. S:ssa asuvan kahden tärkeimmän erikieli-sen kansanaineksen, suomenkielisten jaruotsinkielisten, lukuun on mainittu puolentoistavuosisadan kehitys melkoisesti asutusalueet Uudellamaalla ja Tu-run läänin saaristossa kuuluivat jo 1700-luvullamaan parhaiten asuttuihin seutuihin. Niiden väenlisäys on senjälkeen ollut hidasta ja ruots. väes-tön aines, jonka osuus koko maan väkiluvusta1750-luvun vaiheilla on laskettu olleen n. 16%,oli 1S80 jo alentunut 14,s%:iin koko väki-luvusta. Suom. väestöaines on sensijaan lisään-tynyt nopeammin. Miten S:n väestö puhekielenmukaan ryhmittyi vv. 1880 ja 1910, käy ilmialla olevista luvuista. 1880 1910 henkeä °/o henkeä 0/ /o suomenkielisiä 1, 2, 88,o ruotsinkielisin venäläisin 4,195 0,s (9 0,s saksalaisia 1,720 0,i 1,794 muita 3,fi,0 1,958 0,1 Suomen asukastiheys 1908. tietosanakirja öflunl * Pfltterssyn. Helslntu Kirjoitukseen .Suomi 515 Suomi (Väestö ja asutus) 546 Viimemainitussa ryhmässä oli lappalaisia1880 901 ja 1910 1,059 henkeä. V. 1910 ei194,000 henkilön äidinkieltä tunneta. — äestön varsinaisia asuma-alueita ovat Uuden-maan ja Etelä-Pohjanmaan rannikot sekä Turunja Ahvenanmaan saaristot. Kaupunkiväestöstäovat ruotsinkieliset suhteellisesti suurempanaosana kuin maalaisväestössä (kaupunkiväes-töstä 1910 oli 25,s % ruotsinkielisiä). Venäläinenja saksalainen väestö asuu etupäässä äläisten todellinen luku on suurempi kuinmaamme tilasto osoittaa, sillä siihen ei sisällysotaväki eikä Pietarin huvilayhdyskuntien väestöKarjalan kannaksella. — Uskontoon nähdenon S-n väestö varsin yhdenmukaista. Luterilai-set muodostavat (1910) 9S,2 % koko väestöstä,kreikkalaiskatoliset (etupäässä Viipurin ja Kuo-pion lääneissä) vain 1,7%, muut uskonnot jalahkot yhteensä va
Size: 1270px × 1967px
Photo credit: © The Reading Room / Alamy / Afripics
License: Licensed
Model Released: No
Keywords: ., bookauthorbonsdorffwinwaldemar1, bookcentury1900, bookdecade1900
