. Bidrag till kännedom om Finlands natur och folk. Finland -- Periodicals. 55 vuorella, ympäröittynä suurilla ja iiiinkuin varustukseksi pannuilla kivillä". Eikä sen enempää. Unikkolinnan toisessa kyljessä löytyy eras vuoren lohkareista eli halkeemista syntynyt rotko, jossa kivijär- käleitten välitse voidaan kiivetä linnan päällo, ja jota kutsutaan „piruii pesäksi" (kuv. 47). Siellä käy luoiinol- lisesti ilmanveto tavallista väkevämmin. Kerran sammui siitä kynttilä, kun i)ari miestä kävi sieltä „aarteita" hake- massa, josta he pelästyivät, sillä piru tietysti lieiigityk- sellään
. Bidrag till kännedom om Finlands natur och folk. Finland -- Periodicals. 55 vuorella, ympäröittynä suurilla ja iiiinkuin varustukseksi pannuilla kivillä". Eikä sen enempää. Unikkolinnan toisessa kyljessä löytyy eras vuoren lohkareista eli halkeemista syntynyt rotko, jossa kivijär- käleitten välitse voidaan kiivetä linnan päällo, ja jota kutsutaan „piruii pesäksi" (kuv. 47). Siellä käy luoiinol- lisesti ilmanveto tavallista väkevämmin. Kerran sammui siitä kynttilä, kun i)ari miestä kävi sieltä „aarteita" hake- massa, josta he pelästyivät, sillä piru tietysti lieiigityk- sellään sen sammutti! Miltäajaltajaminkä kansan tekemiä nämä muinais- linnat lienevät, ei ole mahdollista tarkemmin määrätä, ennen kuin useampia sekä omassa maassa etta muualla naapnrimaissa löytyviä muinaislinnoja verrataan toisiinsa ja niistä saadaan kapineita ilmi, mikä elikä voisi kaiva- misella onnistua, mntta ei knulunnt minun tehtävääni. Erittäin Ruotsissa sanotaan ylitäläisiä linnoja olevan. Saadakseen tietää, ovatko aivan yhtäläiset, olisi tarpeel- lista käydä siellä niitä tutkimassa. Siten voitaisiin var- maan päättää, saadaanko ne pitää todistuksina eli muis- tomerkkinä siitä gotilaisesta eli ruotsin sukuisesta väes- töstä, joka ennen Suomen kansan tnloa maahamme väi- tetään sitä kansoittaneen suureksi osaksi. Varhempaan rauta-aikaan luetaan vie- lä n. k. nnolcn kovasimet (knv. 48). Muo- doltaan övat ne pitkänsoikeita, niiitta kali- delta laidalta latuskaisia, joissa taval- lisesti molemmissa näkyy viivankaltaisia sy\'^änteitä, jotka nnolien hiominen on vaiknttannt. Niiden kaarekkaisiin syrjiin on muodostettu tavallisesti uurros; sillä joku raetallinen länka talii nahkainen .,8. tuuIos. juttua. v,.. Please note that these images are extracted from scanned page images that may have been digitally enhanced for readability - coloration and appearance of these illustrations may not perfectl
Size: 1165px × 2144px
Photo credit: © Library Book Collection / Alamy / Afripics
License: Licensed
Model Released: No
Keywords: ., book, bookauthorsuomentiedeseura, bookcentury1800, bookdecade1870
