Tietosanakirja . rosi 1912. Jo koulun-oppilaana hänessä heräsi harrastus kielenopintoi-hin, ja jo silloin hän Raskin teoksista saamansaherätteen johdosta oli alkanut m. m. omin päinopiskella suomea. Harjoiteltuaan yliopistossaetevien opettajien johdolla kielitieteellisiä opin-toja T. 1867 kävi Suomessa täydentämässä pereh-tymistään suomen kieleen. Sam. v. hän julkaisiensimäisen alalle kuuluvankirjoituksensa ,,Det magyariske sprog og detsstammeslsegtskab. Varsinaisesti tähtäsivät T:nsuomen ja sen sukukielten tutkimukset ja indoeurooppalaisissa kielissä esii
Tietosanakirja . rosi 1912. Jo koulun-oppilaana hänessä heräsi harrastus kielenopintoi-hin, ja jo silloin hän Raskin teoksista saamansaherätteen johdosta oli alkanut m. m. omin päinopiskella suomea. Harjoiteltuaan yliopistossaetevien opettajien johdolla kielitieteellisiä opin-toja T. 1867 kävi Suomessa täydentämässä pereh-tymistään suomen kieleen. Sam. v. hän julkaisiensimäisen alalle kuuluvankirjoituksensa ,,Det magyariske sprog og detsstammeslsegtskab. Varsinaisesti tähtäsivät T:nsuomen ja sen sukukielten tutkimukset ja indoeurooppalaisissa kielissä esiin-tyvien yhteisten ainesten, lainasanojen selvittä-miseen. Lähinnä hän otti tutkittaviksi itämeren-suomalaisissa kielissä tavattavat germaanilaisetainekset, joihin jo aikaisemminkin oli kiinnitettyhuomiota, mutta joista ei mitään metodista tutki-musta ollut olemassa, ennenkuin T. tästä aineestajulkaisi teoksensa ..Den gotiske sprogklassesindflydelse pä den finske (1869). joka suuren. Vilh. Thomsen. kuuluisuuden saanut teos oli hänen tohtoriväittik-äensä ja varsinainen esikoisteoksensa. Tässä tutkimukse äaan r. osoitti, että suomalaisen esiisät jo lähes kaksi vuosituhatta sitten, jolloinsuomalaiset ja heidän läheisimmät sukulaimuodostivat yhteyden (n. s. kantasuomseua aikana, ks. .Suomen kielii, olivat olleetgermaanien naapureina, että tämä naapuruus oliLnyt muutamia vuosisatoja ja tuntuvasti vai-kuttanut muinaisten suomalaisten kieleen ja elä mään. \< joka kohta ilmestyttyään herätti uurta huomiota (tuottaen tekijälleen Hoppin pal-kinnon, ilm. saksaksi 1870), on yhtä merkillinentärkeiden tulostensa kuin metodinsa puolesta;samalla kuin se loi valoa muinaisten aikojenhistoriaan, samalla se myös sekä germaanilai-selle että suomalaiselle kielihistorialle antoi tie-toja. |oita ei ole inistään muusta lähteestä saata-vissa. Jo tässä tutkimuksessaan T. oli huo-mauttanut itämerensuomalaisissa kielissä olevantavattavan
Size: 1297px × 1927px
Photo credit: © The Reading Room / Alamy / Afripics
License: Licensed
Model Released: No
Keywords: ., bookauthorbonsdorffwinwaldemar1, bookcentury1900, bookdecade1900
