Tietosanakirja . Viipurinlahden länsipuo-lelta rannikkoseutuja pitkin Venäjän tammialue on levein. Sel-vimmät ovat tammivyöhykkeen ominaisuudetAhvenanmaalla, missä kyllä on runsaasti karujakallioita ja havumetsiä, mutta missä lihavalla,kalkinpitoisella maaperällä kasvaa mitä ihanim-pia lehtoja ja niissä puulajeja, jotka vaativat leu-toja talvia ja pitkää kasvukautta. Täällä tavataanmaamme kaikki jalot lehtipuut, joista saarni jaSuomenpihlaja (Sorbus fennica) ovat aivan yleisiä.Orapihlajaa, villiä omenapuuta, harvinaista marja-kuusta j. n. e. kasvaa lehtometsissä yhd
Tietosanakirja . Viipurinlahden länsipuo-lelta rannikkoseutuja pitkin Venäjän tammialue on levein. Sel-vimmät ovat tammivyöhykkeen ominaisuudetAhvenanmaalla, missä kyllä on runsaasti karujakallioita ja havumetsiä, mutta missä lihavalla,kalkinpitoisella maaperällä kasvaa mitä ihanim-pia lehtoja ja niissä puulajeja, jotka vaativat leu-toja talvia ja pitkää kasvukautta. Täällä tavataanmaamme kaikki jalot lehtipuut, joista saarni jaSuomenpihlaja (Sorbus fennica) ovat aivan yleisiä.Orapihlajaa, villiä omenapuuta, harvinaista marja-kuusta j. n. e. kasvaa lehtometsissä yhdessä lukui-sain heinäin ja ruohojen kanssa, joista hyvinmonet ovat outoja muulle S:lle, mutta yhteisiäRuotsin Uplannin kanssa. Suuri osa lehdoista onviljelysmaina, pääosa jälelläolevista puistomai-sina lehtoniittyinä. Kuivilla nurmilla, kallio-mäillä, rannoilla (usein rannat harmaaksi värit-tävä tyrnipensas yleinen) j. n. e. kasvaa myösuseita manterellemme outoja tai harvinaisia. ()kasvilajeja. Muualla tammialueella on kas-visto köyhempi, mutta silti rikkaampi kuinmuissa vyöhykkeissä, varsinkin Lounais-S:ssa jamuuallakin seuduilla, missä on hedelmällinenvuoriperä. Karjalan-kannaksella kasvaa taasuseita muulle alueelle outoja lajeja ja luonto onmuutenkin melkoisesti toisenlainen. Eteläsuomalainen lehtipuu- a a h t e r a v y ö h y k e ulottuu tammialueestasuunnilleen Merikarvian-Ikaalisten-Korpilahden-Rantasalmen-Soanlahden seuduille saakka. Rehe-viä lehtoja on vielä suhteellisen paljo, kuitenkinetupäässä vain Pirkkalan, Hollolan, ja eräissä Äänisjärven lehtokeskuk-sissa tavattavia. Kasvisto on edelleen melkorikas ja monia seuraavassa vyöhykkeessä puuttu-via (vaahtera, saarni, pähkinäpensas, sinivuokkoj. n. e.) tai harvinaisia (valkovuokko, mäkiter-vakko y. m.) lajeja kasvaa. Soita alkaa jo. var-sinkin paikoitellen, esiintyä runsaammin, ja , joka edellisessä vyöhykkeessä olih
Size: 1304px × 1916px
Photo credit: © The Reading Room / Alamy / Afripics
License: Licensed
Model Released: No
Keywords: ., bookauthorbonsdorffwinwaldemar1, bookcentury1900, bookdecade1900
